Decor For Myself

Neljäntenä raksaviikkona saatiin aikaiseksi anturan päälle kivijalka. Kuten jo aikaisemmin on ollut puhetta, sesonkihintojen (150e/metri) vuoksi, hoidettiin homma kotiin itse.

Tilasimme talosuunnittelijamme kautta samalla rahdilla yhdessä alueen Kannustalorakentajien kanssa Lakan ladottavia ja valettavia muottiharkkoja yhteensä kevyet 750 kappaletta. Meille niitä tuli vielä kahta eri laatua, MH-150 sekä jykevämpiä MH-250, sillä tiiliseinän alus tarvinnee parempaa kantokykyä.

Vaikka välillä vasenkätisenä tympii tehdä töitä metallimiehen kanssa (= hidasta), kyllä se on palkitsevaakin. Ja aivan varmasti jatkossakin. Muottiharkot oli helppo latoa tarkasti ja hyvin tehdyn anturan päälle. Talosuunnittelija oli tilannut meille kuusi asennuskiilatornia, joita lopulta ei onneksi mennyt kuin 2,5 tornia, olivat nimittäin melkosen tyyriitä. Vaikka harkkojen latominen oli suht yksinkertaista, otti se väkisinkin voimille. MH-150-harkolla oli painoa 21 kg ja MH-250-harkolla 26 kg. Onneksi saimme sunnuntaille apujoukkoja ja kivijalka saatiin kokoon viikonlopussa, olihan maanantaiksi taas tilattu valu.

Hikeä, verta ja kirvausta on välillä virrannut, mutta kyllä kannatti. Kaiken kaikkiaan perustuksille tuli hintaa reilusti alle 60e metriltä.

Joitain "erikoisuuksia" ei vielä olla maallikkona aivan ymmärretty meidän rakennesuunnittelussa. Tai ehkä oltaisiin yritetty päästä muuhun ratkaisuun silloin, kun suunnitelmat olivat vielä paperilla. Ensimmäisenä on, että meille ei olisi ollut niin justiinsa, että terassitkin tulisivat muurilla. Vähempikin olisi riittänyt. Toiseksi, katon monimuotoisuuden vuoksi meille tuli kaksi kantavaa väliseinää omilla kivijaloilla, ei siis riittänyt vahvennettu laatta. Tästä oltiin montaa mieltä, riippui kysyikö asiasta 100 taloa rakentaneelta timpurilta vai insinööriltä. Kolmantena, meillä menee anturaa maan alla myös sellaisissa kohdissa, joihin ei lopulta tullut ollenkaan muottiharkkoa päälle. Tämä on varmaan jotain kantavuusasioita, tehdäänkö nykyään kaikki pomminvarmaksi? Kuten sanoin, ollaan maallikkoja ja nämä vain ihmetyttävät, ei nyt sanota, että ne olisivat jollain lailla väärin.

Jotenkinhan ne putket pitää teknisestä tilasta (tallista) taloon kulkea. Rentalta vuokrattiin tähän hommaan melko jämerä pora.

Taloon tuli kaksi väliseinää, jotka vaativat omat sokkelinsa sekä lisäksi 5 cm korotuksen. Muotti tälle korotukselle laudoista.

Meidän talossa on kulmia jos jonkinlaisia, esimerkiksi tämä 8 cm kulma...

Viides ja kuudes raksaviikko olivat melkosen hitaita. Sateisen juhannuksen ohjelmassa oli bitumikermin hitsaaminen muuriin ja anturan päälle ohjaamaan kosteus salaojaputkiin sekä styroksien liimaaminen muurien kylkeen sisäpuolelle. Sisätäytössä tuo hankalan mallinen perustus aiheutti jälleen käsityötä sen suhteen, että kaivinkone ei mahtunut muurien sisäpuolelle. Joten tavarat täytyi pudottaa muurien reunoille, josta levitettiin esimerkiksi sepelit lapioilla. Se oli hyvä reeni se... Onneksi jostain löytyi ihana pieni vihreä avantti ja hiekan kanssa oli sen jälkeen hieman helpompaa.

Tällä hetkellä perustukset tehty, ulkopuolinen routasuojaus tehty (tympeintä hommaa upottaa tonneja maahan), ja sisätäyttö tehty. Tänään alkoi rungon pystytys (ihanaa kun jälleen jotain konkreettisempaa tapahtuu) ja jossain vaiheessa valmistella lattia valua varten loppuun... Toisaalta valulla ei ole kiire, hellettä tänne Lappiinkin luvattu vissiin neljäksi viikkoa.

Kattotuolit odotelleet vuoroaan jo hetken. Ne tulivat Pohrilta, 57 kappaletta ja lisäksi 8 tuolia on itse askarreltava.

13.7.18 No kommenttia

Neljäs raksaviikko. Maanvaihdot on tehty ja ne meni yllättävän kivuttomasti. Maata poistettiin noin puolen metrin verran ja tilalle tuli talon muotoinen, reunoiltaan 2 metriä leveämpi valtava kuoppa. Mies palautti minut maan tasalle ja kertoi, että talo ei todellakaan ole näin iso :D

Sittenhän siellä on pidetty aloituskokousta, asennettu kaivoja ja putkia, opittu edellisestä projektista, että salaojat on satakertaa helpompaa tehdä ennen kuin talo on pystytetty sekä vesi ja sähkö virtaa tontilla. Liittymien hinnat vieläkin vähän kyrsii, sillä ne ovat tuplaantuneet vuodesta 2014, vesi- ja viemäriliittymät reilu 8000e + sähköliittymä n. 2800e. Yksi pieni ylläri oli myös, että kaupunki peri erikseen talon paikan merkkaamisesta 330e, joka on ennen sisältynyt rakennuslupalaskuun. Lopputulos oli, että talon yhden ainoan sivun mitta täsmäsi, loput mittasimme itse oikeaksi.

Sokkelitarjous

No mitäs sitten kun viemärit, salaojat ja penkka on valmiina. Pitäisi varmaan alkaa kyselemään sokkelista tarjousta ja tämä se vasta pommi oli. Nelisen vuotta sitten kun sokkeleita viimeksi kyselimme, hinnat pyörivät siinä 80-100e metriltä ja silloin otimmekin ulkopuolisen valamaan sokkelin. Uuteen taloon sokkelia on piirretty 135 metriä ja tarjoukset pyörivät 150e metriltä. Siitähän syntyy lopulta ihan mojova summa, joka puolestaan sai meidät käärimään hihat ylös ja hommiin. Ja ammattilaiset olisivat päässeet paikalle vasta juhannuksen jälkeen, joten miksei tehdä itse, säästää useita useita tuhansia ja kun aikaakin vielä on ennen kuin timpurit tulevat.

Monimuotoinen katto aiheuttaa vähän lisätyötä myös sokkeliin.

Naapurista ostimme jo valmiiksi koulutetut anturamuotit, joissa oli huomioitu anturan alle tuleva finnfoam. Mies aloitti alkuviikosta korkojen mittauksen, maan tasottelun ja muottien kokoamisen yksinään minun ollessa töissä ja jatkoi vielä päiväänsä iltavuorolla. Eli viikolla ei kerennyt paljoa yksinään tehdä. Laadimme perjantaina tehokkaan suunnitelman viikonlopuksi: Lauantai-aamuna heti raksalle, iltapäiväksi ajamaan crossia ja illaksi valmistujaisiin. Toteuma lopulta oli: Nukuttiin pitkään, käytiin tekemässä reenit ja iltapäivällä raksalle pariksi tunniksi ja illaksi juhlimaan. No eihän ne asiat edisty noinkaan. Sunnuntaina sitten vähän huonosti nukutun yön jälkeen tehokas 12 tunnin raksapäivä ja anturamuotti niin vain tulikin valmiiksi. Maanantaina tuli betoni pumppuautolla ja tietysti iltapäiväksi myös kova tuuli ja kaunis lämmin auringonpaiste. Tämähän on kaikkein pahin skenaario, silloin kun betonia työstetään. Sitä kun itse tekee, tekee välillä liiankin tarkasti, varsinkin kun metallimies on rakentajakumppanina. Muutaman kerran sai huomauttaa, että aika loppuu kesken ja betoni jämähtää jos ei liippaa rivakammin. Lopulta antura saatiin tasoitettu korkoonsa reilussa kahdessa tunnissa kahdestaan. Viimeiset metrit olivat jo todella tiukkaa tavaraa. Tiistaina mietin vielä, että en suosittele kenellekään tekemään vaan nyt kun jo muistelee, niin lämmittäähän se mieltä, kuinka paljon säästöä tässäkin tuli. SILTI olihan se ihan helvetinmoinen työmaa kaikkinensa koko anturan tekeminen. Muistiinpanoihin lisätty itselle taas kultaisia ohjeita seuraavaan projektiin: helpommallakin vois päästä.

Kädenjälki rakenteiden ja maan alle piiloon

Instagramista nimellä @decorformyself löytyy päivityksiä reaaliajassa.

18.6.18 No kommenttia

Pihalla ja puutarhalla on mielestäni iso rooli, mitä tulee talon ja kodin luonteeseen. Tämän hetkisen kodin pihapiirin muotoutumisen on määrännyt autopaikka, koska talo täytyi sijoittaa tontin aivan takareunaan poikittain (eli takapihaa ei ole) ja autotallin paikka oli kaavoitettu tontille talosta pitkittäin. Tämän vuoksi autopaikka on todella iso, jotta autot mahtuvat kääntymään tallista pois. Mielestäni ei ole kiva, että parkkipaikka on puutarhassa se isoin ja vallitsevin asia. Tämän kaltainen kaavoitus tarkoittaa valtavaa määrää lumitöitä, koska kulkureitit ovat pitkiä tontin takaosaan ja autopaikka kuin lentokenttä. Lisäksi koko piha on täysin kaikkien tarjolla kuin tarjottimelta, kaikki näkyy ohikulkijoille! Ei siis salaisia piilopaikkoja... Onneksi teimme yli 50 metriä pitkän ja 2 metriä korkea umpiaidan tontin pitkälle osalle, jotta piha jollain lailla saatiin kokoon ja ikään kuin "suljettua".

Onneksi uuden talon asuinalueella on helpompi kaavoitus kuin nykyisessä asumuksessa, koska talo sijoitetaan tontin melko etureunaan. Eli lumitöitä vain autopaikan verran ja takapihalla saa viettää omaa elämäänsä.

Nykyinen koti pari kesää sitten sillä valtavalla lentokentällä... ei vaiskaan vaan autopaikalla.

Puutarhainspiraatiota maailmalta

Luonnollisesti olen jo alkanut suunnittelemaan uutta pihaa ja puutarhaa. Uutena instagramin käyttäjänä olen onnistunut löytämään muutaman sellaisen tilin, joissa on aivan ihanaa tunnelmaa:

@gncgarden Tanskassa. Tyylikäs kokonaisuus kivetyksineen joita keventää nurmiset käytävät, yhtenäinen tyyli koko puutarhan läpi, valkoisia sipulikukkia ja muotoonleikattuja pensaita.

@enskimrandetradgard Ruotsissa. Mielestäni puutarhassa pitää olla nurmeakin. Tässä puutarhassa se on toteutettu pehmeillä muodoilla, jota reunustavat kauniit isot kukkaryhmät. Olen lukenut, että puutarhassa pitäisi olla eri huoneita tai tiloja joihin ikään kuin astutaan sisään. Meillekin olen suunnitellut porttia autotallin nurkalta takapihalle, joka yhdistyy tietä vasten tulevaan puuaitaan.

@jentanstradgard Ruotsissa. Tähän puutarhaan on yhdistetty oikeastaan kaikkea sitä osaisin kuvitella meidänkin pihaan: pehmeäreunainen nurmikenttä, mutkittelevia sepeli- tai hiekkapolkuja, kauniita useita eri värejä ja tummia puuelementtejä.

27.5.18 No kommenttia

Puolisentoista kuukautta on vierähtänyt, kun viimeksi on blogissa tullut käytyä. Piti vähän muistella, että miten tätä käytettiin. Alla on ollut todella kiireinen kevät (ei kylläkään seurausta raksahommista): mies on jälleen kotiutunut Amerikasta puolenvuoden työreissultaan (mistäs meidän taloinspiraatiot ovat tulleetkaan?!), hänen kilpailukautensa on loppuunajettu suomen kamarallakin ja minullakin on jälleen enemmän aikaa keskittyä tähän taloprojektiin.

Tarjouksia tarjousten perään

Tänä aikana olen viilannut esimerkiksi ikkunatarjouksia. Kerroinkin jo aikaisemmin speksit siitä, minkälaiset ikkunat haluaisimme (Ikkunat talon silmät). Alunperin sähköpostia lähti noin 15 firmalle (huhhuh) ja nyt on enää yksi jäljellä. Kerron kilpailuttamisesta enemmän kun ikkunat ovat saapuneet. Mutta täysin tätäkään kauppaa ei ole vielä lukkoon lyöty, koska rakennusvalvonta. Lupa siis tuli mukisematta. Sähköisen ilmoituksen jälkeen paperinivaskakin löytyi lopulta postilaatikkoon ja siellä oli ylläri nimeltä EI30/EI15. Eli autokatoksen (EI30) vuoksi vaatehuoneen ikkuna joudutaan jättämään pois, sillä se olisi pitänyt muuttaa paloikkunaksi (EI15). Ja tämä firma, josta haluamme ikkunat tulevan, ei valmista paloikkunoita. Enkä kuitenkaan halua monenlaista eri ikkunaa samalle seinälle, joten saapahan sen seinän vaatehuoneesta täysin käyttöön. Täytynee lisätä tilaan enemmän erilaisia valaistusmahdollisuuksia.

Lisäksi lukkoon asti on tullut lyötyä ulkoparioven kauppa. Ovi tulee Virosta Bennet Puit -firmasta, joka valmistaa ja toimittaa paljon mm. sisäportaita Suomeen. Tätäkin tarjousta lähetettiin yli kymmenelle tekijälle, joista kuuden kanssa jatkettiin keskustelua tarkemmin. Hinnat vaihtelivat paikallisten yrittäjien ja suomenlahden toisen puolen yrittäjien välillä jopa reilun 3000 euron välillä. Luin suosituksia facebookin rakennusryhmästä kyseisestä firmasta ja sillä uskaltauduin tähän kauppaan. Juuri tänään olen vahvistanut oven tulevat värit, ulkoa värikkäämpää, sisäpuolelle hieman harmonisempaa. Oven ja sisäänkäynnin spekseistä olen myös kirjoitellut jo aikaisemmin (Talon käyntikortti). Nyt kun värit on päätetty, pitäisi ovelle löytää tietysti arvoisensa helat. Ehkä jotain messinkistä ja näyttävää tietysti.. mutta lakattua vai ajallaan patinoituvaa? Ovi vetimellä vai painikkeella? Minkälainen tässä on käytännön ero, alkaisiko joskus kaduttaa, että oven avaamiseen tarvitseekin kaksi kättä?

Loput kuvat (rakennekuvat, sähkökuvat) olemme suunnittelijalta saaneet, hänelläkin on kuulostanut olevan todella kiireinen kevät.

Ensimmäinen raksaviikko oli viime viikolla. Tontilla on tällä hetkellä puut kaadettu ja maansiirrot aloitettu. Kilpailutuksissa vuorossa ovat seuraavaksi kattoristikot ja sokkeli. Paikalliseen rautakauppa Lakkapäähänkin on raksatili avattu!

Tontilla on talolle pohja kaivettu.

Sen sijaan nykyisellä kotipihalla on tapahtunut paljonkin... Kerrankin meillä täällä Lapissa kukat ja puut kukkivat niin kuin ohjeissa lukee, ajallaan! Huolihan se tästäkin pitää keksiä, eli mitä jää kukkimaan enää loppukesäksi? Pitänee ostaa sittenkin runsaasti kesäkukkia. Kuvat otettu uudella puhelimella, jossa näyttäisi olevan ihan kelpo kamera.

Valkoinen kerrottu narsissi, muistaakseni viime syksynä Kodin Terrasta ostettu. Ihana pikkuinen.

Valkoinen narsissi on muistaakseni muutama syksy sitten ostettu Lidlistä, todella kiitollinen ja jaksaa näköjään nousta ja kukkia minun hoidoista huolimatta.

Pilvikirsikka kohta kukkii... ajattelin yrittää kasvattaa tämän pikkuisista läheteistä parin puuta uudelle tontille. Viime syksynä otin yhden ja kasvatin sitä työkaverille. Oli kuulemma selvinnyt talvestakin!